Hyvää päivää arvon rouvat ja herrat! Taas pari kuukautta hiljaiseloa pitänyt blogikirjoittelija ilmoittautuu elossa olevaksi ja meinaa tyhjentää pääkoppansa sisällön erästä viime kesänä tapahtunutta Lontoon-reissua koskien.
 |
| Näkymiä huoneen ikkunasta |
 |
| Ensimmäisen illan iltapala |
Jainan kanssa siis lähdettiin matkaan eräänä keskiviikkopäivänä hupitarkoituksessa. Oltiin vissiin vähän myöhässä hotellin hankkimisen kanssa, mutta jonkinmoinen yösija kuitenkin saatiin varattua. Kyseinen kömmäkkö sijaitsi muutaman kilometrin päässä ydinkeskustasta kolmoszonella, joten oystercard oli tosiasia. Sillähän sai seitsemän päivän ajan käyttää metroa/bussia miten halusi zonejen 1-3 välillä.
Hotellin etsiminen oli hauskaa puuhaa.. Oltiin lennosta ja tuhannessa eri metrossa seikkailusta väsyneitä ja kun sitten löydettiin se hotellin ovi, meidän piti puhua ovipuhelimeen. OVIPUHELIMEEN. ENGLANNIKSI. Ei siinä ollu vielä ehitty tottua moiseen kielenvaihdokseen, ja siinä sitten yhdessä yritettiin minun nimikirjaimia tavata. Ei onnistunut, ja hotellin setä joutui tulemaan paikan päälle kyselemään :D Noh, sai kuitenkin selville että meillä oli kuin olikin varaus (ja ihmetteli sukunimeäni) ja opasti meidät vähän matkan päässä olevasta toisesta ovesta sisään. Oli vähän omituinen systeemi ja oltiin ihan ulalla (tai ainaki ite olin). No, saatiin kuin saatiinkin tietää seuraavan neljän yön olinpaikkamme sijainti ja ruuanlaittomahdollisuudet. Taidettiin aika heti lähteä syömään italialaiseen ravintolaan maailman kovapohjaisinta pitsaa ja sen jälkeen Tescoon ostamaan vähän lisää iltapalaa (sushia miniboxissa! ♥).
 |
| oli vähän ihmisiä |
 |
| koska perinteisiä turistikuvia on jo |
Torstaina lähettiin sitten kunnolla touhottamaan ja
turisteilua oli luvassa. Lontoon silimät ja semmoset. Nyt kun miettii, niin miten helvetissä yhen päivän aikana voi saaha noin paljon aikaseksi? Terveisin laiska opiskelija, jolla menee vuorokaudesta ehkä 19 tuntia pelkkään koomaamiseen. Mutta siis, torstaina ehittiin käyä aiemmin mainittujen lisäksi jo vähän ostoksilla, lähistarbucksissa (jossa oli melko vallaton myyjä!), katsastamassa National Gallery ja Baker Street ja syömässä sushia (ihan helvetin hyvääää ollakseen valmispakkauksessa ja suht halpaa vieläpä!) ja intialaista (joka olikin sitten oikeestaan tuon sushin vastakohta.. no oli se ihan hyvää mutta melkosen hintavaa). HMV'ssäkin ehittiin jo vierailla ja voi että se paikka on täynnä kaikkee kivaa :D
Perjantai oliki sitten enemmän fanityttöilyä. Ensiksi päädyttiin King's Crossin asemalle. Enkä todellakaan ollut ajatellut, että kuvan ottaminen yhen puolikkaan kärryn kanssa olisi ollut niin paljon järjestelyä vaativaa. Seinän vieressä oli kiemurteleva jono, jota oli järjestysmiehet ja pari ihme kekkuloijaa ohjailemassa. Jälkimmäisenä mainitut kekkuloijat toimivat myös valokuvaajina ja.. 'koreografeina' huudellen ohjeita kuvattaville. Eiku vua huivi kaulaan (minulle kaupattiin hyvin pitkään luihuista) ja poseeraamaan.. Toinen kekkuloijamies koetti kovasti huudella "jumpyjumpyjumpya", mutta eihän myö Janinan kanssa semmosia ruvettu hyppimään vaan otettiin ihan normaalit kuvat :D huhhuh.
Löydettiin tie myös The Who Shopiin, jossa oli kauheesti DW-säläää ja kaikkee hienoo, mutta ei ostettu kuitenkaan mittään. Sen sijaan myöhemmin eksyttiin Forbidden planetiin, joka oli oikeesti taivas. Sieltä lähti mukaan jos jonkinlaista figuuria ja julistetta. Välissä käytiin randomisti kattomassa Tower Bridge ja syömässä hyvvää kiinalaista. Ostettiin myös ehkä hieman alkoholia sisältävät kuplateet, joissa ei ees ollu kuplia hö. Illalla käytiin hakemassa Domino'sista pitsat ja supermarketista goblet of winet ihan vaan koska tonight we're drinking from the goblet.
Lauantaina käytiin vissiin alkupäivästä hillumassa Chinatownissa, ja tällä kertaa saatiin kuplallista kuplateetä. Kuplat oli kyllä ehkä kauheinta mitä oon koskaan suuhuni pistänyt (se koostumus hyi), mutta olihan tuo mielenkiintoinen kokemus. Iltapäivästä sitten nokka kohti Harry Potter studioita! Siitä lisää postauksen lopussa.
Sunnuntaina luovuttiin hyvin palvelleesta huoneesta, jätettiin kamat säilöön ja suunnattiin Camdeniin. Ei ollut kauheesti enää motivaatioo ostostella ja olin liian tarkka taskuvarkaista (ehkä ihan hyvä), joten ei ollut ihan otollisin aika Camdenille. Parasta siellä oli ne lukuiset ruokapaikat, nomnom. Päädyttiin kuitenkin syömään varmaan niistä paskinta, mitälie vietnamilaista olikaan :D Seuraavan kerran haluan kyllä testata sitä halloumiburgeria!
 |
| Triple caramel frappuccino, oli muuten ihan parhautta! |
Camdenin jälkeen haettiin tavarat ja lähettiin jo Stanstediin ja oltiin viimenen yö lentokenttähotellissa. Tavotteena oli ehtiä hotellille kattomaan uuen tohtorin julkistamista telkkarista (kun kerrankin ois päässy jotain semmosta kattomaan ihan telkkarista reaaliajassa), mutta tottakai meidän tuurilla saatiin telkkari auki just kun lopputekstit rullasi näytössä. Perkele. No, saatiin se sitten katottua automatkalla Tampereelta Iisalmeen, ja ootan kyllä innolla Capaldin tohtoria! Oee.
Lentokenttähotellissa kehiteltiin hupia hissistä ja jääpaloista. Luonnollisesti nukkumaanmeno venyi ja herätys oli neljältä, joten seuraavana päivänä oli tiedossa rajua koomaamista lennolla ja autossa.
Nyt sitten vähän enemmän siitä matkan kohokohasta, nimittäin Harry Potter studio tourista! En aio kylläkään kertoa itse studioiden sisällöstä kovin paljoa, saatte ihan itse käydä katselemassa ja ihmettelemässä. Jälkikäteen ajateltuna julkaisin jälkihuumassa fbssä ehkä vähän liikaa kuvia tuolta... Mun
mielestä kuitenkin kaikkien pitäis käyä tuolla ite näkemättä etukäteen juuri
mitään, niin maagillinen kokemus oli. Siksipä en tässä blogijutussa
julkaise kuin kaksi kuvaa sieltä. Noh, eiköhän se oo aika huima elämys vaikka oliskin jotain nähnyt etukäteen!
Studioille oli siis matkaa joku parikymmentä kilometriä Lontoosta. Junailtiin Watford Junctionin asemalle ja sieltä eteenpäin studiolle oikein tyylikkäällä Harry Potter -doubledeckerillä (oli kyllä pieni paniikki siitä, ehitäänkö kyseiseen bussiin). Perillä oltiin jo ihan lumoutuneita aulasta, jossa oli kuvia leffoista sun muuta. Edessä oli hirvittävän pitkä jonotus sisälle, mutta ei siinä vielä mitään. Kun oltiin saatu jonotettua ja iskettiin liput tarkastajan kouraan, seurasi sellanen sydämenpysähdysmomentti, että alkaa pulssi nousta jo tätä kirjoittaessakin. Tarkastaja totesi, että meillä on eilisen päivän liput. Olo oli aika helvetin mitävittuamitävittuamitenvoikäydänäineieieieieinäinvoikäydäei. Oli kyllä melkonen shokkitila, mutta meitä kehotettiin menemään takasin infoon ja kyselemään siellä, mahtuuko mukaan kierrokselle. Jumalauta! Ilmeisesti oltiin sitten jotenkin sekoiltu päivissä ja ensin suunniteltu tämä studio tour perjantaille, mutta sitten ruvettiin miettimään erääseen näytelmään menoa lauantaina ja siitä se päivämäärä sitten jäi varmaan mieleen. Ois voinu tietty tarkistaa ne liput ennen matkaa tai jotain.... No mentiin sinne infoon ja oli kyllä niin kauhee olo että ei mittään järkee :D Tätä oltiin ootettu niin pitkään ja Suomesta asti tultu ja maksettu jajajfnm. Yksi työntekijöistä lähti selvittelemään asiaa ja kesti ihan äääääääääääälyttömän pitkään ennen kuin se palas sieltä. Oltiin jo aika epätoivon vallassa, ja sitten se työntekijä tuli sieltä näyttäen kovin surulliselta ja alotti että "I'm sorry but..."" olin jo että eieieiei oispa tää nyt semmonen perinteinen huijaan vaikka oikeasti pääsettekin -tilanne, ja huhhhuh, oli se! Lause jatkui että "...of course you can get in!" Oli tullu muutamia peruutuksia vissiin. Olin jo ihan valmis halaamaan niitä kaikkia ja oikeestaan koko maailman ihmisiä. Piti vaan maksaa kymmenen punnan lisämaksu, mutta oltiin että ottakaa mitä vaan, ja yksi työntekijöistä naureskelikin meille, että oltiin kuulemma sen näkösiä että viekää vaan kaikki ihan sama... Iso kiitos ihanan ystävällisille työntekijöille!! Aaaaa. Ois ollu kyllä aika helvetillinen päätös illalle, jos vaan ois tylysti todettu että mitäpä mokasitte, ette pääse.
Studioilla käynti oli täyttä mahtavuutta, ja suosittelen sinne menoa erittäin suuresti! Tosin, pieni pala maagisuutta ehkä katoaa kun tietää miten kaikki tehtiin, mutta oli se sen arvosta. Ah. Uudestaan.
 |
| kermakalioo! |
P.S. Jeeee vihdoin blogin nimi vaihdettu! Ulkoasun vääntöön->
