Festa di compleanno

Viikko sitten vietettiin A:n yksveesynttäreitä. Paljon ruokaa ja paljon ihmisiä. Tarjolla oli muun muassa ihan parasta viiniä ikinä, sitä pittää tuua kotiin! Se ei ees maistunu viiniltä ja oli semmosta makeeta, täydellistä.

Lisäksi oli salamia, juustoo, grissinejä, kasviksia, makkaraa, lihaa, leipää, kakkua.. tykkään italialaisesta ruokakulttuurista :)

Torino & San Mauro

Heipä hei jälleen! Tai onhan tuosta viime kirjottelukerrasta jo aikaa mutta kuitenkin. Ajattelin nyt tässä esitellä vähän tuota meijän kotikaupunkia ja Torinoo, joka on siis about 10km matkan päässä tästä meidän kylästä/kaupungista. Oon nyt käyny siellä muutaman kerran, mutta kamera on ollu vaan kerran mukana.. Ja sillonkaan ei ollu paljoo aikaa kuvailla, joten vaan pari otosta on tarjolla.

Ohan se Torino kuitenkin vähä isompi kuin joku Iisalmi, väkiluku kai melkein miljoona jne. Mukava kaupunki onkin, kun on saanu vähän eri paikkoja tutkailla! Yleensä menen vanhempien kyydillä Torinon keskustaan ja tuun bussilla takasin San Mauroon, mutta joskus arkipäivisin menen pienemmän lapsen (kutsun sitä tästä lähtien A:ksi ja isompaa lasta D:ksi, kun en aina jaksa kirjottaa isompi ja pienempi:) enkä kehtaa oikeita nimiä laittaa) kanssa Torinon keskustaan hostäidin kyydillä, jos se menee vaan pariksi tunniksi töihin ja pyöritään se aika rattaiden kanssa ympäri kaupunkia. On nimittäin mukava päästä sinne välillä vaikka lapsenkin kanssa, koska muuten oisin jumissa täällä mäen päällä joka päivä.. Eihän sen lapsen kanssa voi oikein mitään vaateostoksia tms. suorittaa, mutta aina voi kävellä ja tutkailla eri seutuja ja ostaa pitsaa ja mennä puistoon istumaan... :) taikka sitten pyöriä kirjakaupoissa, rakastan niitä. Varsinkin niitä, joissa myydään enkunkielisiä kirjoja.

Sitten seuraa muutama kuva tästä meijän kotikylästä, San Maurosta. Se on mukava pikkupaikka, jossa on tarjolla kaikki tarpeelliset palvelut (tärkein niistä toki gelateria).

Mun lempipaikka koko kaupungista ;)

tuo oikeelle lähtevä tie siis johtaa mäen päälle ja meidän talolle

Jaina tais kysyä, onko täällä lähellä vettä niin näkyy täällä olevan :D jos en ihan väärin tiedä, niin tuo on Po-joki (tai ainakin se virtaa tuolla keskustan vieressä, niin on tuo varmaan se sama.. maantieto ihan kiva 8+!)

Joops, siinäpä oli hieman osviittaa asuinseudusta, muustakin kuin tästä meidän läheisestä korpimaisemasta. Nyt on vähän mukavampaa hengailla tuolla Torinon keskustassa, kun oon saanu muutaman uuden kaverin täältä päin, ei tarvii aina yksin eksyksissä vaellella paikasta toiseen. Viime perjantaina tapasin 6 muuta au pairia tältä alueelta, oli hauskaa! Au paireja oli Tanskasta, USAsta pari, Kanadasta ja Briteistä. Mentiin aperitiiveille (cosmopolitan ja hitosti syömistä, namnam) ja sen jälkeen muutamaan baariin.. ja lopputulos oli ehkä vähän humaloidimpi kuin olin suunnitellut. Hostisä kertoi, että jos en tule ennen kahtatoista yöllä kotiin, se ei voi hakea tuolta mäen alapuolelta ja myöhemmin saan tulla vaan jos joku tuo minut.. Sanoin, että voin kävellä, mutta se sano että parempi jos et, koska täällä vaeltelee öisin jotain sikoja, jotka on kuulemma aika vaarattomia, mutta en välttämättä halua niihin pilkkopimeellä törmätä.. Niinpä päätin kysyä brittiaupairilta, josko pääsisin tämän luokse yöksi kun sen perhe asuu siinä keskustassa. Pääsinhän minä, sillä ehdolla etten varasta lapsia, ja laitoin hostiskälle viestin että tuun huomenna kottiin. Vastaus oli: 'ok mutta ei huumeita ja lopeta juominen!' kello oli puolyö, in your face, tilasin pina coladan. Ja se kyllä oli sitten ehkä vähän liikaa. Lopulta huudeltiin buonanotteja, vaihettiin poskisuukkoja (en tiedä millon pääsen sinuiksi tämän tavan kanssa) ja kömmittiin nukkumaan. Niin ja opetinhan mä sen britin sanomaan 'karkotaseet', oli aika absurdia huudella sitä Torinon öisillä kaduilla..

Pihassa tie, kauas se vie

Kukkuu! (tää sana kuuluu nykyään mun jokapäiväiseen sanavarastoon) Täällä italiaksi ja enkuksi ajattelun keskellä yritän luoda järkevää tekstiä suomeksi. Pyörii päässä vaan repeatilla italiankielisiä sanoja ja oon jo semisti alkanu ajattelemaan enkuks (mikä on toki siistiä!). Rupeen koko ajan kirjottamaan jotain finglitalishia tähän, mutta tiiän miten ärsyttävää semmosta on lukia joten ei. Niinä päivinä kun en oo paljoo Suomeen yhteydessä, tuntuu ettei ajatuskaan kulje suomeksi kunnolla (hassua että näin pienessä ajassa viikko kulunu oijoijoi on tämmöstä ilmaantunu). Kuitenkin pitää aina keskittyä, mitä sanoo enkuks noille perheenjäsenille niin sama ajatella koko ajan enkuks..

Mutjoo, postauksen pääpointti oli tässä eräs kaunis päivä tekemäni kävelyretki tuonne talon ympäristöön!

Meijän talo taitaa olla tuo takimmainen tuolla

 Tykkään tästä seudusta, on nättiä, mutta on vaan vähän vaivalloista kun täältä ei pääse tonne kylän/kaupungin keskustaan kuin kävellen sillon kun vanhemmat tai toinen vanhemmista on töissä (muuten pitäs roudata lapsetkin mukaan, mikä on tietty hieman haastavaa).

jonkun naapurin pihatie, mietin vaan että talvella ois kiva baariyön jälkeen laskee tuo pulkalla alas (jos siis ois suomitalvi, en tiiä tuleeko täällä riittävästi lunta sellaseen...)

 Tää mäkitiesysteemi on vissiin about 3km, ja alaspäinhän sen menee muitta mutkitta, mutta yllätyin todella kuinka raskasta oli nousta se ylös. Tosiaan jyrkempi kuin miltä näyttää :D mutta kyllähän se pitää vielä joskus kokonaisuudessaan kävellä (en siis tuolla käppäilykerralla ehtiny mennä sinne alas asti, autolla toki monesti), koska on niin kivat maisemat.

hehe

Tässä on otos tulomatkalta, meijän talo on jossain tuolla. Tykkään tuosta laaksosysteemistä (varsinkin kun siellä on sumua). Tuo tie on älyttömän kapee ja jyrkkiä mutkia sisältävä, joten välillä hirvittää istua autossa kun ajetaan tuhatta ja sataa ja mutkan takaa tulee toinen auto :D En ehkä ihan heti lähtis ite ajelemaan täällä..

Tänään oli lämmin päivä ja käytiin perheen äidin ja lasten kanssa tuolla San Maurossa (sinne siis johtaa tämä tie) syömässä jäätelöö, olipa ehkä parasta. En tosin meinannu osata päättää, mitä ottais kun oli niin monta ihanan näköstä jäätelölaaria siinä vierekkäin, mutta lopulta sit otin jotain pähkinä/suklaa/toffeehässäkkää ja nom. Uudestaan!

Huomenna meen yksin (kai) seikkailemaan Torinon keskustaan! Saa nähä mitä siitäkin tullee, varsinkin jos pitää käyttää bussia... no, köykäsillä italianonkstääyhdyssanataidoilla mennään!

Buona notte kaikille vuan, ei pysy enää silmät auki!

Ciaoo!

näkymää ikkunastain

Täällä ollaan Torinossa! Matka meni hyvin lukuunottamatta pienoisia italianymmärtämisvaikeuksia, joita tuli koettua etenkin Milanon rautatieasemalla.. Olin tavattoman huojentunut, kun vihdoin näin englantia puhuvan ihmisen.

Eipä tässä muuta, perhe on mukava ja asuinpaikka myös :) mukava pieni kylä, jonka viereisen mäen päällä asustellaan. Kylän keskustasta pääsee sitten bussilla Torinoon ynnä muihin paikkoihin. Tänään on ollu vähän tämmönen tutustelupäivä, käytiin hoitamassa ruokaostoksia ja oon vaan autellu vanhempia, en vielä yksin jää lasten (tai no sen pienemmän) kanssa kuin vasta tiistaina kai. Hirmu lämmintä täällä kyllä on, eilen kun astuin koneesta, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.. Oli vähän tyhmä olo joku takki kädessä siinä (Suomesta lähtiessä oli kylmä!) Tänään on ollu vähän pilvisempää, mutta ihan sopivaa, ehkä +20. Mutjoo, nyt täytyy palailla perheen pariin, nähelkäämme!

p.s. näin äsken elämäni ensimmäisen kerran sisiliskon tai gekon.. Mikä lie ollu, mutta noppeesti se meni karkuun.

Lähdetään eteenpäin kulkemaan..

Hoi! Se ois nyt sillä tavalla, että aamulla kuudelta lähetään iskän kanssa ajelemaan kohti Tamperetta, ja sieltä lähtee mun lento Milanooon kahen aikaan päivällä. Kääk! Tässä viime hetken pakkailuja puuhastelen, saa nähä miten hyvin osaan arvioida kolmessa kuukaudessa tarvittavan tavaramäärän..

Sain ehkä valittua tärkeimmät leffat ja muut jutut tuosta rojukasasta, tosin oon aika varma että oon siellä silleen 'eiii ois pitäny ottaa se ja se mukaan'

no kuka sieltä kurkkaa..

ruokasanasto, tärkein sanasto

Tosiaan viime viikolla loppu siivoojan työt, huomenna alkaa au pairina puuhastelu! Tosi mukavalta ainakin vaikuttaa se perhe, johon oon menossa, joten toivottavasti se on sitä myös livenä :) Síinä on siis kaksi pientä poikaa, joista oikeestaan vaan toista vahdin päivittäin, kun toinen on päiväkodissa. Ja kolme vappaapäivää viikossa! Pitsaa, pitsaa, valon suunnasta. Joo.

Tuliaiset ostettu, laukku melkein pakattu (ehkä puoliks jopa!), Suomen asiat hoidettu suurinpiirtein kuntoon ja jopa oma kannettava ostettu! Jospa kaikki tarvittava vaan tulee otettua mukaan.. Koetan kirjotella tänne juttuja aina sopivan tilaisuuden tullessa 8)

Day 21. a photo of you standing up

örgh. lasit vammaa, ja vähä kaikki muuki

Sama sade meidät kastelee...

..nimittäin meidät ja Chris Martinin. Joo hehhehhee, tällasta hauskaa läppää lenti taas vaihteeks viime viikon reissulla Tukholmassa. Päätin nyt ihan kunnolla spämmätä tänne blogiin, jotta saan nämä kaikki vanhat jutut tänne ennen perjantaina käynnistyvää reissailua.

Långholmennn

Niinan kanssa siis matkattiin ja monta matkustusvaihtoehtoa selanneena päätettiin lopulta matkustaa lentokoneella by Blue1, ei yhtään paha ratkaisu! Tai no, oli pakko mennä alennusjunalla (ei niitä nykysiä junien opiskeluhintojakaan kestä) Iisalmesta Tikkurilaan eli oltiin siellä puol yhden maissa ti-ke-yönä, ja lento taas oli lähtevä kuuden jälkeen aamulla, joten tiedossa oli rajua koomaamista. Päädyttiin Hki-Vantaalle, vierailtiin kahviloissa (en tosin voinu syyä mittään ku oli niin järkyttävä olo) ja taisin torkahtaa hetken aikaa penkillä. Viiden aikaan en ois halunnu avata silmiäni, mutta pakkohan se oli turvatarkastukseen ryömiä ja siitä sit eteenpäin koneen penkille istumaan epäonnistuneen kirjanvaihtohyllyetsinnän jälkeen. Koneessakaan ei vaan pysyny silmät auki ja oli pakko nukahtaa, vaikka olikin vaan joku 45 minuutin lento..

Arlandassa sitten tuota juu etittiin vähä aikaa Starbucksia, mutta todettiin että se taitaakin olla vasta turvatarkastuksien jälkeisellä alueella, joten lähettiin busseilemaan kohti Tukholmaa toiveenamme saada ruokaa.. Nooh, ruuanhakuun tuli pienimuotoinen viivästys bussissa istumisen takia, mutta tais siinä vaiheessa olla jo niin nälkä, ettei sitä ees tuntenu. Kahentoista maissa oltiin kuitenkin hotellillamme, joka sijaitsi Långholmenin saarella ja oli ollu ennen vankila. Sopivaa siis meille. Ei päästy heti huoneeseen, joten lähettiin kattelemaan mitä kaikkee Tukholman kaduilta löytyy ja saatiin me jo pienet hämmentyneet ruotsinpuhumistuokiot aiheutettua muutamissa kaupoissa. Olo ei ollut kaupoissa kiertelyn seurauksena kuitenkaan sen huonompi kuin yleensä pienoisen shoppailukierroksen jälkeen, vaikka ei ollu edellisenä yönä juuri nukuttu. Vaikkakin yhessä vaiheessa oli pakko siirtyä istumaan Sergelin torille, jotta pysyttiin tolpillamme..

näkymä meijän tyrmästä

Sitten päästiinkin jo hotellihuoneeseen ja olihan se melko pieni, mutta oikeestaan ihan sopivan kodikas tämänkokoselle poppoolle.. Raahattiin kamat sisälle, levähdettiin vähän ja sitten olikin tiedossa pitsapiknikki hotellin pihalla sijaitsevalla rannalla. Eräät niinsanotut tuttavamme halusivat kuulla suomalaista musiikkia, ja olihan se aika hämmentävää kuunnella Lokkia siellä jossain. Illalla sitten jotenkin löydettiin ittemme votkapullon äärestä. Ei näin.

Keskiviikkoiltana, kun vihdoin päästiin nukkumaan, olin valvonu jottain 40 tuntia, mikä on tässä iässä silkka mahottomuus. Ei enää pysty. Nukutti siis ihan kunnolla.

Vähän Ruotsin rikollishistoriaa mulle iltalukemiseksi

Torstaiaamu oli kaikesta huolimatta ehkä paras aamu ikinä - herättiin kymmeneltä, eikä tuntunu minkäänlaista väsymystä :D oli hienoo, koska yleensä oon niin epäaamuvirkku että. Kesti kuitenkin jonkin aikaa ennen ku ehittiin taas kiertelemään keskustaan, oltiin siellä ehkä joskus yhen jälkeen. Metrolla liikuttiin kätevästi lähiasemaltamme Hornstullista (älkää koskaan lausuko kuten kirjotetaan!1) Oli hirvee kiire syömään (kuinka ollakaan) ja pienen etsiskelyn jälkeen löydettiinkin ihan ok kiina/thai/sushibuffetravintola. Sushi oli hyvvee, mutta ne kastikkeet ym oli aikaa.. kuivahkoja :o

 Pienen kaupoissa kiertelyn ja epäonnistuneen alkoreissun (kuka nyt ois uskonu että Ruotsissa pitää olla 20v ennenku saa ostaa elämän perusravintoa) jälkeen suunnattiin hetkeksi hotellille valmistautumaan siihen, mitä varten matkaan ylipäänsä lähdettiin - Coldplayn keikkaaaan! Joskus taannoin nimittäin meinattiin mennä sinne, mutta se oli tottakai loppuunmyyty, mutta lippuja tuli lissää myyntiin ja nappasin sieltä pari meille! En tosin kenttäpaikkoja saanu, mut enigeis..

 

Oli melkonen kaaos stadionin lähettyvillä, kun sinne saavuttiin. Järkkäreillä oli megafonit ja kaikki käytössä. Marina & The Diamonds oli jo soittelemassa siellä ja lopetti just kun tultiin, eli missattiin molemmat lämppärit (mutta eipä se mitään..). Yritettiin ettiä oikeeta porttia, mutta päädyttiin vahingossa (ei tosiaan tahallisesti, oli sekavaa!!) kentälle menevälle portille ja Niina kyllä jo päästettiin siitä läpi, mut mun lippua ne rupes kattomaan silleen 'hetkinen.. tässähän on istumapaikat' hups :D mut jos ne ei ois huomannu sitä niin oltas taidettu päätyä vahingossa kentälle..

Tunnelma oli hieno istumapaikoista huolimatta ja show oli oikeesti ihan helvetin mahtava :D Yleisön edustajille annettiin erivärisiä rannekkeita, jotka sitten välkky musiikin tahdissa, ol hienoo.

 The Scientist oli kyllä äääähöhrhd (=keikan parhaimmistoa), yritin lisätä siitä videoo tähän mutta eipä onnistunu. Se ja Fix You oli kyllä imo parhaita, mutta muitakin mahtavuusbiisejä oli. Settiin kuului mm. God Put A Smile Upon Your Face, Up In Flames, Princess of China, Clocks, Paradise kahteen kertaan (koska keikkaa kuvattiin johonki amerikkalaiseen tv-ohjelmaan?!) ja niin edelleen.

Pitkin keikkaa tyypit pomppi istumasta kentälle aidan yli, joten mekin päätettiin vähän hullaantua kun ei kerta vartijoitakaan näkynyt, ja juostiin joskus encoressa kentälle. Oli aika huippu ajotus, nimittäin samalla hetkellä bändi siirtyi jollekin ihme pienelle lavahärpäkkeelle ihan siihen meiän lähelle! Hassu tunne, vähän aikaa sitten oli nähny ne jostain kilometrin päästä ja nyt ne oli ihan vieressä.

 Loppukeikasta alko vähän satelemaan (siitä tämä ihana sama sade meidät kastelee -läpä), mutta ei sitä juuri huomannu. Lopuksi bändi siirty vielä oikeelle lavalle musisoimaan Fix Youn, Clocksin ja Every Teardrop Is A Waterfallin. Kyllä pittää päästä uuestaan kattomaan Coldplayta joskus! Definitely! Ja sillä kertaa jos suorilla kenttäpaikoille..

Sitten luikittiin stadionilta pois metrotunneliin, oli muuten ihmisiä. Lipun ostossa meni varmaan yli puol tuntia ja automaattiki sekos. Päädyttiin sit kuitenkin Hornstulliin ja sipsipussin ostamisen ja ursäktan huutelemisen kautta Långholmeniin.

Taidettiin simahtaa aika heti. Aamulla sitten vaan pakkailua ja taas kohti Arlandaa. Hki-Vantaalla ostettiin ihanaa patonkia syötäväksi ja evääksi. Sitten olikin taas aika lähtee kohti Tikkurilaa ja sieltä junalla Iisalmeen, olipa melko väsyny ja pitkältä tuntuva matka.